RUNON TARINA
.svg)
.svg)
1991 - KULTTUURIHISTORIALLISET RAKENNUKSET
Lämpimästi tervetuloa RUNO Hotel Porvooseen. Saanen alkuun esitellä itseni, olen Erkka Hirvonen, RUNO Hotel Porvoon perustaja ja hotellinjohtaja. RUNO on yli 15 vuoden unelmani kehittää jonakin päivänä oma hotellihanke. Tarinani alkoi noin 7-vuotiaana vuonna 1991, kun isäni peri pienen kartanon puolikkaan siirtokarjalaiselta isoisältäni. Suomen menettäessä Karjalan Venäjälle toisen maailmansodan jälkeen, siirtokarjalaisille pakkoluovutettiin tiloja Suomesta, ja siten isoisoisäni perhe ja 10 muuta siirtokarjalaisperhettä jakoivat Rutumin Kartanon ja sen alueet.
Vuosia isoisän kuoleman jälkeen vanhempani päättivät hankkia toisenkin puoliskon kartanosta silloisen omistajan menehtyessä. Tämän jälkeen alkoi yli 5 vuotta kestänyt kartanon entisöintityö, jolloin minä ja kolme veljeäni vietimme kesät ja talvet kunnostaen kartanoa, ja siten perehdyin jo lapsena kulttuurihistoriallisen rakennusten entisöintiin.
2001 - RAVINTOLA-ALA JA ELÄMYKSELLISYYS
Kun kartanon entisöinti saatiin valmiiksi, päätettiin siitä tehdä tilaus- ja juhlapalvelupaikka. Näin pystyimme näyttämään vieraillemme paitsi, mitä olimme saaneet aikaan, myös tarjota heille palan kaunista kartanon historiaa. Alkuajat kartanoa operoi perheemme neljällä pojalla, sekä ensimmäisen keittiömestarimme perhe viidellä tyttärellä.
Kartanon historiasta löytyi paljon mielenkiintoista tarinaa: tunnetuimman suomalaisen kuvanveistäjän Ville Vallgrenin täti Laura Vallgren toimi kartanon emäntänä sen kulta-aikoina 1800-luvun puolivälissä. Ville Valgren kirjoitti kartanon elämästä hänen ABC-kirjassaan, käytimme tätä tietoa käsikirjoituksena sekä entisöinnissämme että palvelumallimme suunnittelussa.
Vanhempani halusivat luoda vieraille elämyksen, jossa he aidosti tuntisivat, kuin olisivat kartanossa 1800-luvun puolivälin kulta-aikoina. Sen puolesta he palkkasivat kaksi näyttelijää esittämään kartanon rouvaa Laura Vallgrenia ja kartanon isäntää Karl-Johan Gyllingiä, jotka toivottivat ryhmämme tervetulleiksi kartanoon ja veivät vieraamme kartanon kulta-aikojen maailmaan. Meillä kaikilla työntekijöillä, veljillä ja tyttärillä, oli myös omat roolimme draamassa: puhuimme vanhalla tavalla, ja siten itsekin opin ymmärtämään heittäytymisen ja elämyksellisyyden merkitystä asiakaspalvelussa.
2005 - OPISKELUT
Kartanomme tilaus- ja juhlapalvelutoiminta sytytti minussa hotelli- ja ravintola-alan intohimon, joka vei minut töihin ravintoloihin, baareihin ja juhlapalveluihin sekä lopulta opiskelemaan hotelli- ja ravintola-alaa. Ensimmäisten vuosien opiskelun jälkeen hotellit kiinnittivät huomioni niiden mysteerisemmän profiilin puolesta. Hotellit olivat paljon monipuolisempia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia kuin ravintolat ja baarit, ja siten myös minulle kiinnostavampia.
Hotelleissa oli paljon enemmän aikaa ja mahdollisuuksia luoda elämyksiä. Se tarkoitti, että erittäin empaattisena persoonana, minulla oli enemmän mahdollisuuksia luoda hyviä tunteita vieraille, mikä alassa minua kiehtookin. Samaan aikaan äitini myös toitotti, että kartanollemme on vaikea saada kokousryhmiä, koska siellä ei ole mitään majoitusmahdollisuutta. Tämän innoittamana halusin opinnäytetyössäni tutkia pienen hotellin kehittämistä kartanon vanhaan navettaan, ja siten oppia mitä kaikkea hotellin operoimiseen ja kehittämiseen vaaditaan. Opinnäytetyöni ja hotellikehityssuunnitelman valmistuessa ymmärsin kuinka monimutkaista, haastavaa ja kallista hotellihankkeen kehittäminen on, ja siten meillä ei ollut mitään mahdollisuutta kehittää hotellia kartanolle.
Mutta, haasteiden rakastajana ja kiehtovan monimutkaisen hotellimaailman innoittamana minulla heräsi unelma: jos jokin päivä voisin viedä tämän opitun hotellikehittämisen teorian käytäntöön ja toteuttaa oman hotellihankkeeni. Sitä unelmaa tavoitellen lähdin maailmalle kehittämään osaamistani.
2007 - DUBAI
Opiskelujeni kolmantena vuonna ennen opinnäytetyötäni, olin jo pitkään etsinyt mahdollisuutta päästä töihin hotelliin, mutta se oli erittäin vaikeaa. Suomen hotelliala oli muutenkin tylsä yli 15 vuotta sitten, ja sitä se on hieman vieläkin. Päädyin lopulta hakemaan vaihto-oppilaaksi Dubaihin, koska tutkiessani mielenkiintoisia hotellialan markkinoita, Dubai tuli monesti eteen. Siellä kiehtoi jonkinlainen unelmallisuus: kaikki on mahdollista asenne, se asenne jota tarvitsin unelmani toteuttamiseen. Lopulta pääsin Dubaihin opiskelemaan hotellialaa huippukoulussa sekä työharjoittelemaan saman yhtiön Jumeirah:in huippuhotellissa.
Kun lopulta vuoden Dubai kokemuksen sekä opinnäytetyöni jälkeen tajusin, että oman hotellihankkeen kehittäminen on oikeasti unelmani, lähdin takaisin Dubaihin opettelemaan alaa sen monista eri näkökulmista, jotka olin opinnäytetyössäni oppinut, että minun pitäisi osata ja tietää.
Työskennellessäni Dubaissa eri hotelliketjujen operaatioissa, kaupallisella puolella ja kehityspuolella, aloin kaivata lisää oppia hotellin kehittämisestä ja aloitin MBA-tutkintoni, jossa keskityin matkailun ja hotellien kehittämiseen. Tätä ennen myös työni ohessa harrastuksenani oli tutkia potentiaalisia kiinteistö- ja hotellimarkkinoita maailmassa, kuten esimerkiksi Kreikasta heidän kiinteistökriisinsä aikaan 2015 - josko jostain voisi löytyä kohde omalle hotelliprojektilleni.
Koskaan en edes ajatellut Suomea potentiaalisena markkinana. Nuorena ajattelin, että kuka nyt Suomeen haluaisi matkustaa, ja varsinkaan Porvooseen, kotikaupunkiini. Olin myös tänä aikana kehitellyt omaa ravintolakonseptia, joka keskittyi ”social and cross-cultural dining” ympärille, mutta ensimmäisessä enkelisijoittaja tapaamisessa idea ja konsepti ammuttiin saman tien alas ja luovutin, vaikkakin vuosia myöhemmin näin ”social dining” ravintolakonseptin esille tulon. Tästä opin, että seuraavan kerran kun myyn jotain sijoittajille niin valmistaudun entistä paremmin enkä anna periksi.
2016 - ENSI PURAISU RUNOSTA
Asuessani Dubaissa, veljeni ja yhtiökumppanini Arttu Hirvonen kävi vuosittain luonani perheensä kanssa, me juttelimme aina businessmahdollisuuksista - Dubaihain oli unelmien ja mahdollisuuksien täyttämisen näyttämö, ja siten inspiroi näitä keskusteluja.Vuonna 2016 Arttu mainitsi ensimmäisen kerran, että Porvoon kaupunki on myymässä kiinteistöjänsä ja Porvoon Valtimontalo (RUNO Hotel Porvoon kiinteistön vanha nimi) on tulossa myyntiin. Arttu sanoi Porvoossa asuvana, että on vaikeaa majoittaa vieraitansa Porvoossa, koska kaupungissa ei ole kunnon hotellia. Itse ajattelin ettei Suomi ja Porvoo voisi olla niin potentiaalisia kohteita hotellille, mutta sanoin että voin laskea luvut ja tehdä lyhyen toteutettavuusselvityksen Valtimontalosta, käyttäen opinnäytetyössäni kehittämiä laskentamalleja ja oppeja Dubaista. Alkuun skeptisenä asiasta odotin, etteivät luvut anna idealle tukea tai tuulta purjeisiin, mutta toisin kävi: lähes kaikki toteutettavuuslaskelman mittareista näyttivät vihreätä tai oranssia valoa, mikä puolestaan avarsi silmäni mahdollisuudesta ja antoi mahdollisuuden laittaa myös tunteet peliin.
Tämän jälkeen emme odotelleet asiassa. Aloitimme Artun kanssa keskustelut Porvoon Kaupungin johdon kanssa kiinteistön ostosta ja hotellin kehittämisestä Valtimontaloon. Yritimme jo kahdestaan kiireessä saada kiinteistön ostettua ennen kuin se menisi julkiseen myyntiin, vaikkei meillä ollut edes sijoittajia siinä vaiheessa mukana. Tiedostimme kiinteistön ja hankkeen vahvan mahdollisuuden ja sen puolesta halusimme liikkua nopeasti ja riskillä.
Lopulta kiinteistö meni kuitenkin julkiseen tarjouskilpailuun, mikä vei oman aikansa ja sillä välin meillä oli aikaa etsiä ympärillemme sijoittajatiimi. Ensimmäisenä jo kehitystiimivaiheeseen tuli mukaan porvoolainen Joakim Seeberg. Sen jälkeen etsimme ja löysimme loput 4 sijoittajaa hankkeeseen, porvoolaiset Roni Collin, Toni Oksanen ja Simo Seistola sekä espoolainen Matti-Pekka Sävelkoski. Kaikki seitsemän yhdessä muodostimme omistajatiimin ja hallituksen, joka on vielä tähän päivään asti pysynyt yhdessä.
2017 - NIMI RUNO
Hotellin nimi RUNO tuli mieleeni yhtenä yönä Dubaissa hankkeen ollessa jo sen verran pitkällä, että hanke tarvitsi nimen. Kiinteistön historiaa tutkiessani opin, että kun kiinteistö rakennettiin 1912, rakennettiin se vuosi keltaisen naapuritalon jälkeen ja Valtimontalon inspiraationa ja motivaattorina oli toiminut fennomania. Fennomania oli liike 1900-luvun alussa, kun suomenkielisyys halusi erottautua ja irtaantua kulttuurillisesti Ruotsin ja Venäjän vaikutuksesta. Valtimontaloon se liittyi siten, että naapurissa olevan suuren keltaisen kivitalon rakennutti ruotsinkielinen yhteisö ja ruotsinkielisten pankki.Fennomaani hengessä suomenkielinen yhteisö ja suomenkielinen pankki halusi rakentaa naapuriin jotain suurempaa ja suomalaista kulttuuria edustavampaa. Sen puolesta talon julkisivuun integroitiin Kalevalan, suomen kansalliseepoksen ja runoelman yksityiskohtia, kuten Kalevalan päähenkilön Väinämöisen kasvojen kuvat, jotka kaiverrettiin talon attikoihin.Toisena RUNO nimen inspiraationa toimi suomen kansallisrunoilija Johan Ludwig Runeberg, Suomen kansallislaulun lyriikoiden kirjoittaja/innoittaja, joka muutti Porvooseen 1837 ja vietti suurimman osan elämästään Porvoossa. Muuttaessaan Porvooseen Runeberg myös asui alkuajat hotellimme tontin kulmassa sijaitsevassa Asteniuksen Majatalossa. Majatalon Rouva Astenius oli Porvoon hotellimaailman alulle panija avatessaan myöhemmin Porvooseen Hotel de Russian ja Hotel de Parisin. Toisena sivutarinana Rouva Asteniuksen poika Lars opiskeli leipuriksi Pietarissa ja Runebergin asuessa majatalossa Lars valmisti Runebergille herkullisen leivoksen, jonka Runeberg esitteli vaimolleen Fredrika Runebergille. Fredrika taas jälleen kehitti leivoksesta nykyisen Runebergin Tortun, josta on tullut Suomen kansallisleivos. Nämä kaksi edellä mainittua teemaa: suomenkielisyys ja runous, inspiroivat minulle tämän vahvan suomenkielisen ja suomalaista kulttuuria edustavan nimen RUNO, joka siis tarkoittaa runoa.
2019 – SUUNNITTELU
Voitimme julkisen tarjouskilpailun Valtimontalon kiinteistöstä, ja saimme kiinteistön itsellemme kesäkuussa 2019. Siihen mennessä olin jo kilpailuttanut suunnittelutiimiä hankkeeseen, jotta pääsen laittamaan kaasun pohjaan hotellin suunnittelussa heti, kun kiinteistö on omistuksessamme kesäkuussa.
Suunnittelutiimiin valittiin pääsuunnittelijaksi Eve Sarapää, sisustusarkkitehdiksi Joanna Laajisto ja projektikonsultiksi Jani Heikari. Tämän lisäksi oli liuta muitakin suunnittelijoita, mutta näiden kolmen suunnittelijan kanssa muodostin pääsuunnittelutiimin. Olin hionut Runon konseptia mielessäni unelman mukaisesti jo yli kymmenen vuotta, joten etsin suunnittelijoiksi, ja varsinkin sisustusarkkitehdiksi henkilöä, joka ymmärtää ja arvostaa visiotani ja pystyy sitä jalostamaan ja edelleen kehittämään. Lopulta Joanna Laajisto valikoitui siksi henkilöksi sisustusarkkitehtina, ja jälkikäteen katsoen päätös oli juuri oikea. Yhteistyö Joannan ja koko pääsuunnittelutiimin kanssa oli erittäin hedelmällistä ja tehokasta.
Runon visio oli minulle selkeä jo 2017 kun esitimme hanketta sijoittajille, ja vielä tänäkin päivänä näytän henkilökunnan perehdytyksissä Runon konsepti-esitystä vuodelta 2017.
Minulla oli hotellin pohjasuunnitelma jo 2017 tehtynä, joka ei siitä edes hirveästi muuttunut. Kiinteistö oli ideaali hotellille, eikä antanut varaa tehdä paljoa muuta mitä näin. Näkemystä myös helpotti, kun asuin typötyhjässä aavemaisessa kiinteistössä hetekalla (nykyinen huone 221) melkein puolivuotta ennen purkua, ja kävelin tyhjiä tiloja sekä käytäviä läpi visiodien tilaratkaisuja ja tehden mittauksia suunnitelmiin. Kehitin alkutaipaleelle myös 38 askeleen asiakaselämyspolun, jonka haluan asiakkaan kulkevan ja tuntevan, kun hän ensi kerran kuulee meistä aina siihen asti, kun hänestä tulee vakiovieraamme. Tämä asiakaselämyspolku on vieläkin vain 70% toteutettu, ja meillä on vielä paljon asiakaselämysvisioita toteuttamatta, koska jotkut niistä ovat erittäin visionäärisiä ja haastaviakin toteuttaa. Luonnollisesti myös polun asiakaselämykset ovat eläneet ja kuolleet vuosien aikana, kun olemme oppineet, että jotkin niistä pitää toteuttaa hieman eri tavalla tai joitakin ei pidä toteuttaa ollenkaan.
Näiden visioiden, ajatusten ja dokumenttien avulla pystyimme valmistautumaan suunnittelun valmisteluvaiheessa todella pitkälle ja siten olimme valmiina, kun saimme avaimet kiinteistöön.
2020-2021 RAKENTAMINEN
Aloitimme kiinteistön purun 2020 vuoden vaihteessa, mitä suunnittelukin vaati, koska ainoastaan purkamisen avulla saimme kiinteistöstä tietoa, jota ei löytynyt vanhoista piirustuksista. Alkuperäisesti vuonna 1912 rakennettu kiinteistö, nimeltään Valtimontalo, oli pankki sekä asuinrakennus. Nykyinen ravintolamme, baarimme ja keittiömme kuului pankille. Vastaanoton alueella oli kukkakauppa, ja kokoustilojen alueella toimi Porvoon ensimmäinen elokuvateatteri. Nykyisessä Parturi -nimisessä kokoustilassa toimi miesten salonki aina kiinteistön ensimmäisestä päivästä siihen asti, kunnes ostimme kiinteistön. Minä käyn vieläkin viimeisen poislähteneen salongin pitäjän luona parturissa. Nykyiset hotellihuonekerrokset toimivat Porvoon arvoasuntoina, ja esimerkiksi pankin johtaja asui nykyisten hotellihuoneiden 307-311 tiloissa.
Rakentamaan pääsimme lopulta kesäkuussa 2020. Valloillaan ollut korona-pandemia loi se meille sekä vasta- että myötätuulia prosessin urakoinnin kilpailutukseen. Lopulta viidestä pääurakoitsijasta 4 oli paikallisia. Laitoimme ikkunoihin isot tarrat ”avataan toukokuussa 2021” ja kaikkien urakoitsijoiden nimet perään - ja siten alkoi 11 kuukauden kilpajuoksu saada hotelli valmiiksi.
Tuntui siltä, että ikkunatarroilla vahingossa loimme fiiliksen urakoitsijoille että ”nyt kaikki näkevät että me rakennamme tämän kaupungin uuden maamerkin, ja sen pitää olla 11 kuukaudessa valmis” .Sen sijaan, että he olisivat olleet epätoivoisia, he olivatkin ylpeitä ja kunnianhimoisia, ja pääsimme maaliin sovitussa ajassa. Urakoitsijoiden kädentyön laadun te vieraat näettekin, ja sen laadusta ei voi kiistellä.
2021 – RUNO HOTEL PORVOO
Tämän kirjeen avulla olette varmasti alkaneet hahmottaa Runon synnyn taustoja, ja miten ne ehkä reflektoituvat Runon ympäristössä.
Kerronpa nyt tarkemmin mitä Runo minulle tarkoittaa, mitä halusin Runon edustavan ja mistä loput konseptin inspiraatiosta tulevat. Runon visio on olla käsintehty huippuhotelli, joka on kodinomainen ja koskettava, sekä haastaa alan vanhoillisia toimintaperiaatteita.
Itselläni oli konseptiesityksessäni kolme benchmark-hotellikonseptia, jotka kaikki inspiroivat minua omalla tärkeällä tavallaan. Ensimmäinen niistä on Ett Hem Tukholma, tämä käsittämättömän sielukas hotelli edustaa kodinomaisuutta ja epähotellimaisuutta, mitä haluan Runonkin olevan. Palvelumallissamme ja ympäristössämme haluan, että luomme tunnelman, kuin tulisit ystävän tai perheen luo kylään.
Toinen inspiraatiokonseptini on Soho House, joka myöskin edustaa omanlaista hotellikonseptia perustuen jäsenyyteen, mutta inspiraationi Soho Housessa on heidän kykynsä reflektoida paikallista kulttuuria ja käsityötä rikkaasti ja runsaasti. Haluan että Runo ylpeästi ja rohkeasti edustaa suomalaista ja pohjoismaista käsityötä mitä tulee rakentamiseen, entisöintiin, puusepän työhön, kalusteisiin, somisteisiin, taiteeseen, ruokaan, juomaan jne.
Kolmantena inspiraatio konseptinani ja myöskin kansainvälisenä idolina oli Ian Schrager ja hänen Edition hotellikonseptinsa. Ian Schrager on rohkea boutique hotellimaailman esi-isä ja maailman kuulun Studio 54 perustaja. Studio 54 sulkemisen jälkeen hän innoittautui rohkealla alaa haastavalla tavallaan kehittämään pieniä elämyskeskeisiä hotelleja New Yorkiin, joista kehittyi boutique hotelli-konsepti. 2000-luvulla hän kehitti Edition hotellikonseptin, jonka hän myöhemmin myi Marriott-hotelliketjulle operoitavaksi. Edition konseptin harmonisuus, minimalistisuus ja valaistus olivat elementtejä, joilla halusin luoda Runolle kanvaksen, johon integroida Soho Housen kulttuurillisuus ja Ett Hem:in kodinomaisuus. Yleisesti Ian Schrager innoittaa ja inspiroi minua rohkeudessa tehdä hotellialasta paremman ja elämyksellisemmän.
Viimeisen viimeistelyn konseptiin halusin varmistaa aistillisuudella, jotta jokainen yksityiskohta ja aisti on tarkoin mietitty ja testattu, luodaksemme rauhoittavan ja rentouttavan ympäristön. Tähän kehitin avukseni 4S-metodin (Sight, Sound, Smell, Sensation), mikä tarkoitti, että kaikki hotellin vieraaseen vaikuttavat ja koskettavat hankinnat piti täyttää edellä mainitut neljä aistia. Esim. tuolin piti näyttää hyvältä, sen piti kuulostaa hyvältä kun sitä käytettiin, sen piti tuoksua hyvältä ja sen piti tuntua hyvältä. Tämän metodin voiman todistavat lukuisat palautteet, joissa vieraamme mainitsevat, etteivät he pysty tarkemmin selittämään minkä takia heistä tuntuu hyvältä, mutta heistä vain tuntuu hyvältä.
Tämä tunne johtuu alitajunnasta: kun kaikki aistit on tyydytetty, tai toisinpäin, mikään aisti ei ole häiritty. Tätä haastavasti saavutettavaa olotilaa tavoittelemme kaikessa tekemissämme, jotta vieraillamme olisi puhtaasti vain hyvä olla.
Toivottavasti sinä tunnet samoin ja olet tämän kirjeen avulla päässyt syvemmälle Runon maailmaan.
Tervetuloa ja nauttikaa.
Erkka Hirvonen
RUNO Founder
Keep in touch
.webp)
.webp)
.webp)
.webp)